Katse vuodessa 2050: mitä kuuluu Helsinki–Tallinna-tunnelin selvitystyölle?

Kari Ruohonen. Kuva: Laura Saukkonen

Projektijohtaja Kari Ruohonen kertoo, mitä Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelin toteutettavuutta selvittävälle FinEst Link -projektille kuuluu tässä vaiheessa, kun selvityksen tulokset valmistuvat alkuvuodesta 2018.

Helsinki–Tallinna-tunnelihankkeen selvitystyö on loppusuoralla. Mitä hankkeessa oikeastaan selvitetään?

Arvioimme kannattaako Helsingin ja Tallinnan välille rakentaa rautatietunneli vai riittääkö kaupunkien välisen laivayhteyden kehittäminen. Tunnelin tavoitteena on yhdistää molempien maiden pääkaupunkiseudut isoksi lähes kolmen miljoonan asukkaan suurkaupunkialueeksi sekä kehittää EU:n Itämeren alueen liikennekäytävää pohjois-eteläsuunnassa.

Arvioimme tunnelin vaikutukset niin maiden kansantalouksille kuin kaksoiskaupungin kehittymiselle.


Kuva: FinEst Link project

Mitä reittiä tunneli kulkisi?

Työ on edennyt siihen vaiheeseen, että hankkeessa on määritetty tunnelilinjaus asemineen, terminaaleineen ja varikkoineen. Suomessa olisi kolme henkilöliikenneasemaa: Helsingin keskusta, Pasila ja pääteasemana Helsinki-Vantaa lentokenttä.

Tavaraterminaalit ja varikot voitaisiin sijoittaa lentokentän lentomelualueelle. Terminaalit palvelisivat koko Suomen tavaraliikennettä. Suunnitellut Kehä 4 ja Lentorata takaisivat hyvät maantieyhteydet useaan logistiikkaterminaaliin sekä valtakunnan liikennejärjestelmään. Uudellamaalla tulisi yhteys myös Hanko–Hyvinkää-radalle.

Tallinnassa tunneli päättyisi Ülemisteen, joka sijaitsee noin kolmen kilometrin päässä Tallinnan keskustasta. Lentokentän tuntumassa sijaitsevasta Ülemistestä on juuri avattu uusi raitiovaunuyhteys Vanhaan kaupunkiin.

Myös Tallinnan puolella terminaalit ja varikot sijoittuisivat lentokentän melualueelle ja lähelle logistiikkaterminaaleja. Lisäksi Rail Baltican kautta tulisi yhteys Muugan terminaaliin, joka on Viron suurin tavarasatama.

Tässä selvitystyössä ei lopullisesti päätetä linjausta eikä asemien ja terminaalien sijaintia. Olemme tutkineet useita vaihtoehtoja, jotta arviointi tunnelin rakentamisen kannattavuudesta perustuisi toimivaan, turvalliseen ja ympäristön kannalta hyväksyttävään ratkaisuun.

Kuinka nopealla vauhdilla juna kulkisi tunnelissa ja kuinka kauan matka Helsingistä Tallinnaan kestäisi?

Matka-aika henkilöjunalla on Helsingin keskustan maanalaiselta asemalta Tallinnan Ülemisteen noin puoli tuntia. Liikennöintimallina on 200 kilometriä tunnissa kulkevat henkilöjunat ja 160 kilometriä tunnissa kulkevat autojunat.

Autojunia on erikseen henkilöautoille ja busseille sekä erikseen tavaraliikenteen rekoille ja kuorma-autoille. Tavarajunat kulkisivat 120 kilometrin tuntivauhtia.

Suomessa on käytössä eri raideleveys kuin muualla Euroopassa. Miten tämä on ratkaistu projektissa?

FinEst Link -projektissa selvitämme sekaliikenneradan toteuttamista niin, että se liittyy molempien maiden rautateihin ja kaupunkiseutujen muuhun liikennejärjestelmään sekä Rail Balticaan.

Tunnelissa raiteet kulkisivat eurooppalaisella leveydellä (1435 mm), mutta suunniteltuun Lentorataan yhdistyessään kaksoisraiteisena sekä suomalaisella (1524 mm) että eurooppalaisella raideleveydellä.

Liitos molempien maiden raidejärjestelmään olisi siis kaksiraiteinen osuus Pasilan ja Lentoradan välillä, jossa olisi raiteet molemmilla raideleveyksillä.

Kuva: FinEst Link project

Kuinka paljon matkustajia tunnelissa on arvioitu kulkevan eli minkälaisista volyymeistä on kyse?

Ennusteiden mukaan vuonna 2050 kaupunkien välillä on kaksin-, jopa kolminkertaiset matkustaja- ja tavaravolyymit nykyiseen verrattuna. Nyt kaupunkien välillä liikkuu vuosittain noin yhdeksään miljoonaa matkustajaa ja noin 3,8 miljoonaa tonnia meriteitse kulkevaa rahtia.

Suuren lisäyksen matkustajiin tuovat päivittäiset työssäkävijät, joille tunneliyhteys avaisi aivan uudet asumisen ja työn tekemisen mahdollisuudet.

Arvioiden mukaan kokonaiskasvun ansiosta myös laivaliikenne tulee lisääntymään, vaikka osa matkustajista ja rahdista siirtyisikin kulkemaan tunnelissa.

Image: FinEst Link project

Tunnelista puhuttaessa esiin nousee aina kysymys siitä, paljonko tunneli maksaisi. Onko selvityksessä tullut jo ilmi, paljonko tunnelin kustannukset olisivat?

Tässä hankkeessa lasketut kustannukset ovat suuremmat kuin aiemmassa, vuonna 2014 tehdyssä esiselvityksessä. Kustannuksia lisää tunnelin suunniteltu jatkuminen Pasilasta aina lentoaseman alle ennen kuin rata nousee maanpinnalle. Esiselvitysvaiheessa laskelmat rakennuskustannuksista tehtiin Tallinnan ja Helsingin Pasilan välille.

Tunnelille tulisi pituutta 103 kilometriä, eli siitä tulisi maailman pisin merenalainen rautatietunneli.

Kustannuslaskelmia tehdään parhaillaan ja tarkempaa tietoa on luvassa projektin päättyessä muutaman kuukauden kuluttua.

Entä uudet teknologiat? Onko projektissa mietitty, voitaisiinko tunneli toteuttaa vaihtoehtoisella tavalla?

Kyllä, projektissa on pyydetty ideoita uusien teknologioiden kehittäjiltä tunnelin vaihtoehtoisista toteutustavoista. Parhaat uuden teknologian ideat esitellään helmikuussa 2018 projektin loppuseminaarissa ja -raportissa.

Tässä hankkeessa olemme selvittäneet perinteisen rautatietunnelin vaikutuksia ja kustannuksia olemassa olevalla teknologialla. Tiedostamme kuitenkin, miten nopeasti teknologia kehittyy ja toivomme saavamme teknologiaguruilta paljon tietoa ja ideoita siitä, miltä tunneli ja liikennöinti voisivat näyttää vuonna 2050.

Lisätietoja:

  • Projektipäällikkö Kari Ruohonen, puh. +358 40 504 5170