Tallinnan tunneli yhdistäisi raideliikenteen Lapista Keski-Eurooppaan

Helsinki–Tallinna-tunneli yhdistäisi toteutuessaan Suomen matkustaja- ja rahtiliikenteen Euroopan raideliikenteeseen. Tunneli on myös osa suurempaa visiota arktisilta alueilta ulottuvasta raideyhteydestä, jota Suomen ja Norjan viranomaiset parhaillaan selvittävät.

Tunnelihankkeesta pian valmistuvassa FinEst Link -projektissa esitetään, että Helsinki-Vantaalta Pasilan kautta Tallinnan lentokentän tuntumaan kulkevassa tunnelissa raideleveys olisi eurooppalainen. Tämä takaa rahtiliikenteelle suorat kuljetukset Keski-Eurooppaan ilman ylimääräisiä lastausvaiheita. Lentomatkustajat puolestaan pääsisivät kätevästi matkaan sekä Helsinki-Vantaan että Viron Ülemisten lentokentiltä. Helsinki-Vantaalta junamatka sujuisi keskeytyksettä Varsovaan asti.

Tavaraliikenteeseen nopeutta ja kasvua

Tunneli toisi rahtiliikenteeseen nopeutta niin matka- kuin lastausajoissa. Selvityksessä oletetaan, että rahtijunat kulkevat 120 kilometrin tuntivauhtia. Rahdin määrään ennustetaan merkittävää kasvua. Laskelmien mukaan vuonna 2050 sekä tunnelissa että lautoilla kulkisi 4,2 miljoonaa tonnia rahtia eli yhteensä 8,4 miljoonaa tonnia. Nykyään rahdin määrä kaupunkien välillä on noin 3,8 miljoonaa tonnia vuodessa.

Eurooppalainen raideleveys vaihtuisi leveämpään suomalaiseen raideleveyteen Helsinki-Vantaan lentokentän pohjoispuolella lentomelualueella, jonne sijoittuisivat laajat tavaraterminaalit. Sieltä rahti jatkaisi rekoilla suunniteltua Kehä 4:ää pitkin tai junalla Hanko-Hyvinkää-radalle ja edelleen koko Suomen rataverkkoon.

Kaksoiskaupungista totta

Helsinki ja Tallinna muodostavat jo nyt menestyvän kaksoiskaupungin, jossa ihmiset ja tavarat liikkuvat sujuvasti Suomenlahden yli kahden tunnin aikaetäisyydestä huolimatta. Tunnelin valmistuttua kaksoiskaupunki kehittyisi palveluiltaan yhtenäiseksi asumis- ja työssäkäyntialueeksi, kun matka taittuisi puolessa tunnissa 200 kilometrin tuntinopeudella. Nopea yhteys kaupunkien välillä avaisi uusia mahdollisuuksia myös yritystoiminnalle, investoinneille ja matkailulle.

Selvityksen arvioiden mukaan vuonna 2050 junalla kulkevia olisi vuosittain 12 miljoonaa ja laivamatkustajia noin 11 miljoonaa, eli yhteensä 23 miljoonaa henkeä vuodessa. Nykyään matkustajia on noin 9 miljoonaa.

Selvityksessä arvioidaan, että lauttaliikenteen matkustajamäärät jatkaisivat kasvuaan, vaikka osa matkustajista siirtyisi tunneliin. Jos tunnelia ei rakenneta, laivamatkustajien määrän lasketaan kasvavan 14 miljoonaan.

FinEst Link -tulokset pian käsillä

FinEst Link -projektissa on selvitetty merenalaiseen tunneliin rakennettavan rautatieyhteyden hyötyjä ja kustannuksia. Lopulliset tulokset esitellään helmikuussa. Suomen ja Viron pääministerit ovat viime viikolla ilmoittaneet tukevansa tunnelihanketta, mikäli selvitystyö osoittaa, että taloudelliset edellytykset ovat olemassa.

– Tallinnan tunneli ei ole vain liikennehanke vaan sillä olisi laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset. Suomi liittyisi kiinteästi Eurooppaan ja Itämeren alueelle syntyisi yhtenäinen, kilpailukykyinen suurkaupunkiseutu, ennakoi projektijohtaja Kari Ruohonen.

Tunnelihanke yhdistyessään muihin vireillä oleviin liikennehankkeisiin, kuten Jäämeren rataan ja Rail Balticaan, muodostaisi yhteyden arktiselta alueelta Suomen läpi Baltiaan, Puolaan ja Keski-Eurooppaan.

FinEst Link:

  • Uudenmaan liiton koordinoima selvityshanke
  • Kokonaisbudjetti 1,3 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018
  • Toteutettu Interreg Central Baltic -ohjelmasta saadun EU-rahoituksen turvin
  • Uudenmaan liiton kumppaneina hankkeessa ovat Helsingin ja Tallinnan kaupungit, Viron liikenneministeriö ja Suomen liikennevirasto sekä Harjun lääninhallitus

Lisätietoja:

Projektijohtaja Kari Ruohonen, puh. 040 504 5170